Joensuu Biocoal Oy rakentaa Euroopan suurimman teollisen mittaluokan torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen Joensuun Iiksenvaaralle, Savon Voiman sähkö- ja lämpövoimalaitoksen tontille. Rakentaminen saatiin aloitettua syksyllä 2023, hieman pitkittyneen suunnitteluvaiheen jälkeen, ja tuotannon on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2024 loppuun mennessä. Laitoksen valmistuttua sen tuotantokapasiteetti täydellä tuotantovauhdilla on noin 60 000 tonnia biohiiltä vuodessa.
Laitos työllistää useita kymmeniä henkilöitä välittömästi rakennusaikana ja operointivaiheessa välillisesti mm. hankintayhtiön ja logistiikan kautta.
Rakennusaikana laitoksen arvioitu työllisyysvaikutus on noin 60 henkilötyövuotta ja operointivaiheessa laitos työllistää suoraan käyttö- ja kunnossapitotehtävissä 10 - 12 henkilöä. Välilliset työllisyysvaikutukset ovat arviolta noin 120 henkeä mm. biomassan hankintayhtiön ja logistiikan kautta.
Alkuvaiheessa laitos tuottaa torrefioitua biomassaa ensisijaisesti korvaamaan kivihiiltä ja siten CO2 päästöjä, teollisuuden prosessien, kuten teräksen ja sementin valmistuksen, raaka-aineena ja energianlähteenä. Tulevaisuudessa tavoiteltavammat käyttökohteet ovat kuitenkin hiilensidonnassa, kuten esimerkiksi maanparannuksessa tai hulevesien suodatuksessa.
Joensuu Biocoal Oy valmistaa torrefioitua biomassaa kotimaisen, kestäväksi sertifioidun metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten esim. kuoresta sekä ensiharvennusrangasta. Torrefiointiprosessi jalostaa aikaisemmin pääosin energiaksi hyödynnetyistä materiaaleista kaupallisesti hyödynnettävissä olevan raaka-aineen raskaalle prosessiteollisuudelle.
Torrefioitu biomassa on potentiaalinen ratkaisu tavoiteltaessa teollisuuden hiilineutraliteettia. Sitä voidaan käyttää monissa prosessiteollisuuden sovelluksissa, sekä mm. Energiantuotantoon, olemassa olevilla laitteilla, ilman suuria investointeja. Tulevaisuudessa se avaa uusia mahdollisuuksia hiilen sitomiseen pysyvästi pois ilmakehästä.
Joensuu Biocoalin tuotantolaitoksen rahoitus tulee kotimaisilta sijoitusyhtiöiltä sekä Ilmastorahastolta. Hanke saa myös Euroopan aluekehitysrahaston tukea.