FAQ

Mitä eroa on torrefioidulla biomassalla ja biohiilellä?

Torrefioitu biomassa ja torrefioitu biohiili ovat synonyymejä, joskin näistä kahdesta torrefioitu biomassa on yleisempi ja suositeltavampi termi.

Torrefiointi viittaa teknologiaan, jolla lopputuotetta luodaan, kun taas biomassa on termi prosessin raaka-aineelle.

Torrefiointiprosessin lopputuotteesta käytetään kansankielellä myös termiä biohiili, vaikkakin teknisesti biohiili on biomassan pyrolyysiprosessin (korkeamman lämpötilan prosessi) lopputulos.

Mihin torrefioitua biomassaa käytetään?

Joensuu Biocoal Oy:n tuottamaa torrefioitua biomassaa käytetään ensivaiheessa paikallisesti energiantuotantoon ja raaka-aineena esim. teräs- ja sementtitehtailla.

Jatkossa tavoitteena on kuitenkin tuottaa korkeamman jalostusasteen lopputuotetta, joka olisi käytettävissä hiilensidontaan esimerkiksi maanparannusaineena tai hulevesien puhdistukseen.

Haiseeko torrefioitu biomassa?

Torrefioidulla biomassalla on tietty ominaistuoksu valmistusprosessissa. Varastoitu briketöity biomassa ei juurikaan haise.

Miltä torrefioitu biomassa näyttää käyttövalmiina?

Joensuu Biocoalin tuottama torrefioitu biomassa briketöidään, eli se puristetaan tiiviiseen lieriömuotoon. Briketöintiin käytetään erillisestä briketöintilaitetta.

Miten torrefioitu biomassa sitoo hiiltä maahan?

Torrefioitu, eli hapettomissa olossuhteissa paahdettu biomassa ei maadu (tai maatuu huomattava hitaasti, satojen vuosien kuluessa) kuten käsittelemätön kasviperäinen aines. Maahan joutuessaan se sitoo hiilen muodostaen pysyvän hiilinielun. Se ei kuitenkaan ole luonnolle haitallista tai myrkyllistä kuten öljy, vaan toimii samalla myös maanparannusaineena ja parantaa esim. peltojen satoisuutta.

Miksi torrefioitu biomassa on fossiilisia polttoaineita parempi vaihtoehto?

Torrefioitu biomassa on peräisin uusiutuvasta raaka-aineesta, eikä vapauta ilmakehään ”uutta hiiltä”. Fossiilisten polttoaineiden ongelmana on se, että niiden käytössä vapautuu ilmakehään lisää hiiltä, joka on ollut varastoituna miljoonia vuosia, eikä se poistu kierrosta kuin sitomalla sitä uudestaan tavalla tai toisella. Torrefioidun biomassan hyödyt tulevat olemaan juuri tässä hiilen sidonnassa takaisin maaperään, pois kierrosta.

Torrefioidun biomassan valmistus on myös itsessään hiilineutraalia, eikä tuota päästöjä ympäristöön.

Voiko torrefioitua biomassaa ostaa jostain?

Torrefioitua biomassaa briketteinä ei ole vielä kuluttajille saatavilla. Sillä on kuitenkin potentiaalia olla ratkaisu mm. kehittyvien maiden kasvavaan energiantarpeeseen, joko kotitalouskäytössä tai uusissa voimalaitoksissa.

Minkälaista ympäristöhaittaa uusi tuotantolaitos aiheuttaa?

Uusi tuotantolaitos ei aiheuta ympäristöhaittoja. Torrefiointiprosessissa käytetään itse raaka-aineesta irtoavia kaasuja tarvittavan lämmön- ja energiantuotantoon.

Torrefiointiprosessissa jalostettavat sivuvirrat ovat toistaiseksi vain energiakäytössä hyödynnetty, uusiutuva raaka-aineen lähde. Joensuu Biocoal Oy:n tuotantolaitos käyttää raaka-aineenaan suomalaisesta metsäteollisuudesta ja metsänhoidosta syntyviä matala-arvoisia jakeita, lähinnä puunkuorta ja ensiharvennusrankaa kestävästä PEFC- tai FSC-sertifioidusta puusta, tuoden lisäarvoa myös metsäsektorin tuotantoketjuihin. Torrefiointiprosessin tuloksena sivuvirtojen jalostusaste on korkeampi kuin niiden hyödyntäminen suoraan energiaksi.

Tuotantolaitoksen tavoite on ympäristövaikutusten vähentäminen ja potentiaalisesti myös vaikutuksen kääntäminen positiiviseksi, kun raaka-aineeseen sitoutunut hiili palautetaan takaisin maaperään.

Vaikuttaako uusi tuotantolaitos alueen liikennemääriin?

Raaka-aine- ja tuotekuljetukset toteutetaan rekka-autoilla, ja niiden kokonaismäärä on noin 15–20 rekkaa päivässä käyntiajan mukaisille arkipäiville laskettuna. Kuljetukset pyritään hoitamaan pääasiassa arkisin päiväaikaan.

Henkilöajoneuvoliikenne alueella ei lisäänny merkittävästi, koska laitosta operoi suurimmilta osin voimalaitoksen nykyinen henkilökunta. Raskas liikenne alueelle kulkee samaa reittiä voimalaitokselle kulkevan liikenteen kanssa eli Ilomantsintieltä Ivontien kautta voimalaitokselle.

Työllistääkö uusi tuotantolaitos paikallisia?

Laitoksen arvioitu rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 60 henkilötyövuotta. Operointivaiheessa laitos työllistää suoraan 10 - 12 henkilöä ja välillisesti arviolta 120 henkeä mm. biomassan hankintayhtiön ja logistiikan kautta.

Mistä käytettävä raaka-aine tulee?

Tarvittava raaka-aine saadaan kotimaisista, kestäväksi sertifioidun metsäteollisuuden ja sen korjuuketjujen materiaalivirroista, ja valmis tuote käytetään Suomessa tai lähialueilla.

Kuka omistaa tuotantolaitoksen?

Tuotantolaitoksen omistaa Joensuu Biocoal -osakeyhtiö, ja tuotantolaitoksen operoinnista vastaa Savon Voima. Joensuu Biocoal -yhtiötä on rahoittanut Taaleri ja joukko kotimaisia perheomisteisia sijoitusyhtiöitä. Tämän lisäksi yhtiötä rahoittaa Ilmastorahasto, joka on myöntänyt hankkeelle 5,0 miljoonan euron pääomalainan ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka on myöntänyt hankkeelle 3,35 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston tukea.

Tuleeko tästä rahaa Joensuuhun?

Tuotantolaitos työllistää paikallisia, ja lisäksi puunhankinta tulee kasvattamaan alueen tuloja.

Miksi Iiksenvaara?

Savon Voiman tontilla on valmiiksi tarvittavaa infrastruktuuria ja mahdollisuus hyödyntää Savon Voiman Joensuun Biocoal Oy:lle vuokraamia laitteita ja tuottamia palveluita.

Sijainti on myös raaka-aineen saatavuuden ja logistiikan kannalta hyvä.